Modernin muotoilun asema Kalevala Korussa vahvistui vuonna 1956, kun taiteilija Börje Rajalin aloitti Kalevala Korun pääsuunnittelijana. Vuonna 1958 hän ja Eero Rislakki osallistuivat Helsingissä Artekissa nuorten avantgardistien korunäyttelyyn, josta tuli modernin korutaiteen läpimurto Suomessa. Rajalinin sanojen mukaan vasta silloin huomattiin, että maassamme on korkeatasoista korutaidetta. Merkkipaalu oli myös taideteollisuusnäyttely Milanon Triennale vuonna 1960. Rajalinin suunnittelema ja Kalevala Korun valmistama uniikkityö Hopeahimmeli voitti kultamitalin ja sai paljon julkisuutta sekä kotimaisessa että kansainvälisessä lehdistössä.
Börje Rajalinin suunnittelemille koruille olivat tyypillisiä yksinkertaiset muodot sekä kivien ja ornamenttien käyttö. Hänen mallistonsa tyylikkäät ja korkealuokkaiset hopeakorut vaikuttivat merkittävästi hopeakorujen suosion kasvuun suuren yleisön keskuudessa.